Kolmiokorvat

Uusi aluevaltaus on tehty. Valjastin Lystin suksien eteen ja kiersimme jäällä pitkän lenkin. Sama rehellisesti suomeksi:

1. Parkkeeraan auton rannan lähelle, laitan monot jalkaani, sukset ja sauvat hankeen pystyyn, Lystin valjaat pussiin, talutushihnan kaulapantaan, koska venyvällä vetohihnalla Lystiä on vaikea pitää aloillaan.
2. Talutan koiran jäälle, toisessa kädessäni on sukset ja sauvat, joita koira väistää niin pitkälle kuin kykenee.
3. Puen sille valjaat. Laitan sukset ja sauvat, yritän sauvakädelläni irrottaa talutushihnan. Koira väistää. Otan sauvan irti ja nyt onnistun.
4. Koira syöksyy polun sivuun haistelemaan.
5. Liikun vähän. Koira väistää sauvoja ja suksia, kunnes alkaa saalistaa suksia. Kiellän.
6. Valitsen yhden moottorikelkan jäljen ja huudan “mene-eteen-juostaan” eli kaikki käskyt, jotka se saattaisi yhdistää edessäni menoon. Koira lähtee vetämään.
7. Kehun, työnnän sauvoilla (jäästä) vauhtia. 300 m päässä sanon “riittää” ja palkkaan koiran nakilla.
8. Yritän saada Lystikin uudelleen vetämään, mutta se kiertää ympyrää, jolloin vetonaru kietoutuu mahan ali ja takajalkojen ympärille. Irrotan sauvan kädestäni, jotta voin vapauttaa koiran.
9. Päästään taas vauhtiin, vettä on jäällä. Koiraa upottaa joka askeleella, itse pysyn pinnalla. Samalla meidät ohittaa läheltä kaksi moottorikelkkaa, joista Lysti ei välitä yhtään. Vesipaikan jälkeen pysäytän menon, palkkaan nakilla ja käännymme takaisin.
10. Koira vetää hyvin. Mallailen luistelua. Moottorikelkan jälki on liian kapea, suksi tökkää hankeen. Kaadun takapuolelleni, ryystän sillä kelkan uraa, koira väistää sivulle hankeen. Pysähdyttyäni se nuolee kasvojani ja hyppii ympärilläni. Rannalle on yksi pariskunta pysähtynyt katsomaan, nousenko. Melkein vilkutan. Vyötärökoukustani on irronnut vetonaru, jonka Lysti ottaa suuhunsa ja lähtee juoksemaan. Tule-käsky tehoaa ja koira saa nakkipalkan. Pariskunta jatkaa matkaansa.
11. Yritän saada Lystin taas vetämään. Se on säikähtänyt, pelkää jäävänsä alleni, ei suostu eteeni, vaan jolkottaa vierelläni “se jyrää meitin” -ajatuskuplalla varustettuna.
12. Viskaan edelle muutaman nakin, joitten perään se lähtee, mutta vetonaru on mahan alla. Otan sauvani irti, korjaan vetonarua.
13. Hokemalla “autolle, mene, eteen, juostaan” Lysti siirtyy eteeni, jolloin saa kuulla olevansa taitava. Se intoutuu vetämään ja pian olemme rannassa.
14. Puran valjastuksemme.
15. Kotimiete: Olisi sittenkin pitänyt ottaa lapsi mukaan houkuttelemaan Lystiä vetämään. Hiihtokäsky tulee varmaan olemaan “juostaan”, kuten juoksussa.

Jäällä ei ollut ruuhkaa, oli pilvistä. Kuljimme moottorikelkkareittejä pitkin, vettä ei enää ollut haittaavasti. Ensi kerralla otan sukset mukaani!

Järven selällä oli hyvä ottaa luoksetulon pysäytyksiä. Eka kerralla Lysti vaihtoi laukkansa top-käskyn kohdalla kaurishyppelyksi, jolla tuli perille saakka. Tämän jälkeen vein nakkia takapalkaksi ja sitten koira muisti mitä kuului tehdä. Pysähtyi niin että jarrutuksessa lumi pöllysi! Onnistuneita toistoja otin noin 3. Seuraamisesta maahanmeno oli hieno äkki-plöts, joten uusintaa en ottanut.

Tokoilumme on nyt jäänyt agilityn varjoon. Olen tehnyt vain muistutuspätkiä. Toisaalta ehkä hyvä, että kiire on laantunut. Mennään kokeeseen sitten, kun vire kestää loppuun saakka.

Ihana aurinko valaisi vielä töitten jälkeen, joten ajoin Lystin kanssa metsän reunaan. Alun tarvoimme jalanjälkiä pitkin. Sitten erkanimme niiltä hankeen ja olipas hauskaa! Pakkaslumi oli kevyttä, ulottui polveen, välillä reiden puoliväliin. Ajoittain menin edellä, välillä koira johti delfiininä hyppien. Oli kiva ja vapauttava reissu.

Kotipihalla seuruutin Lystiä. Muutin askellustani ja suuntaani sekä pysähtelin. Hyvin pysyi Lysti kohdallaan. Seuraamisesta pysähtyminen oli hieno. Luoksetulo oli hyvä.

Tekee hyvää kevään tulo!

Tänään tapasin pitkästä aikaa Tuijaa. Hän oli tehnyt radan, jossa oli putkia, hyppyjä ja kepit. Sen selvittämiseksi tarvittiin takaakiertoja ja välistävetoja. Rataa kootessa koiraan meni taas eilinen villihenki ja sai hihnassa seurata rakennusta. Itse radalla se oli kuuliainen ja sopivan vauhdikas, kepit pujotteli loppuun saakka kuten kuuluu. Lopuksi tein erillisenä A:n kontakteineen. Jos ei oteta lukuun sitä, että koira karkasi harjalle kahdesti, niin se yksi luvallinen kerta meni hyvin.

Minulla on petraamista: selkä oli koukussa, käskyt myöhässä, unohtelin rataa, olin kiireinen, eikä aivoista kulkenut kroppaan, kuinka joku liike tehtiin. Harjoitus auttoi ja viimeisin yritys oli jo aivan kelpo. Turha lie toistaa, kenen hermoista meidän tuleva kisauramme on kiinni.

Tällainen hyväntuulinen luimukolva-hylje oli kotona:

Luimukolva

Agilityn ryhmätreenit olivat. Paikalle saapui lumituiskua ja 10 asteen pakkasta pelkäämätön tehotrio belgeineen ja kaksi teräshermoista vetäjää.

Tämän kerran teemana oli jaakotus, jota opettelimme ja testasimme kahdella radalla (ratapiirrokset ovat tässä suunnittelijansa Heidin luvalla ja minun muistini mukaan piirrettyjä). Lystiltä jaakotus sujui. Ensimmäisellä radalla jaakotus tuli hypyille 6-7 ja 10-11. Keinulla ei ollut lärpäkettä eikä ongelmia! (Joku hyppii yläpystyä ilosta!) Tämä rata sujui mukavahkosti. Omina mokinani päästin koiran silmistäni pari kertaa, jolloin se hyppäsi väärän esteen. Se myös sujahti 10-11 esteiden takana olleeseen rataan kuulumattomaan putkeen. Pätkän korjaamisesta se tuli epävarmaksi ”No eikö kelpaa?!” ja aloitti haukku-kuonollatökkimis-komennuksensa. Onneksi maahanmenokäsky tehosi, se rauhoittui, pääsin kehumaan ja jatkamaan treeniä. Luulin meidän jo ohittaneen tällaiset pikku välikohtaukset, mutta ei näköjään. 

Eka rata by Heidi Neuvonen

Toinen rata by Heidi Neuvonen

 

Jäi kaivamaan se, että Lysti räksytti - luulin niistä päässeemme. Eilisellä tunnin iltalenkillä se oli riehakas, pursui energiaa pakkaspäivien hiljaiselojen jälkeen. Tänään leikitin farkun lahkeella ennen agilitya lämmitellessäni, se oli siinäkin harvinaisen villi ja haastoi kunnolla leikkiin. Ja agiltyyn palatakseni - iloinen olen Lystikin ohjattavuudesta (jos ei ole lukinnut kohdetta nimeltä putki) ja tämän päivän kontakteista!

Pakkanen on hyydyttänyt treenit. Sisälläkään ei juuri olla treenattu. Yhtenä iltana olimme metallinoutoa (Lysti ei enää leikkinyt kapulalla), tunnarin, tavallisen noudon ja kaukot. Paikkamakuu on testattu kerran: koira makasi keittiössä samalla kun piilotin etsittäviä herkkupaloja olohuoneeseen.

Tänään jätimme jäähyväiset Aunelle, olimme hautajaisissa toisella paikkakunnalla. Oli niin koskettava päivä, etten unohda ikinä. 

Paluumatkalla kuulin puhelimessa virallisten rtg-tulosten tulleen. A:ta ja nollaa, mikä on tietysti hienoa. Kornilta tuntuu kirjoittaa samassa jutussa hautajaisista ja kuvaustuloksista. Mutta ehkä se on vain yksi osoitus siitä, että elämässä on pieniä ja isoja murheita ja iloja, eivätkä ne poissulje toisiaan.

Töissä tajusin, että jos aion ennen sunnuntaita harjoitella agilitya, niin tänään oli mentävä. Pakkasta oli 13, vähän kylmähköä, muttei hyytävää. (Nimim. -23 on liikaa) 

A:lla tarkistin kontaktit, aluksi hihnan kanssa, sitten ilman hihnaa, ok. Olen varonut sanomasta “osu” liian kovaa, jottei Lysti alkaisi kontakteja kammota. Näköjään vietti on sen verran koholla, ettei pieni huomautus riitä. 

Keinulla pidin aluksi pehmennys-lärpäkettä x 2 toistoa, sitten ilman 2 toistoa. Kyllä keinu vähän kovemmin rämähtää ilman pehmennystä, mutta ei se Lystiä haitannut. Kohta olemme ylösmenokontakti-ongelmissa, mikä on aiempaan verrattuna pelkästään positiivinen ilmiö. 

Keppejä pujoteltiin kaksi per puoli. Aluksi oli hakemista, koira puikkasi väärästä välistä sisälle, sitten muisti systeemin. Ei vauhti päätä huimaa, mutta menee hidasta laukkaa ja tarkasti. Jäin nyt tahallani jälkeen, ei haitannut. En aio Lystiä hoputtaa, miettikööt rauhassa, nopeutuu varmasti ajan kanssa. Pääasia, että pujottelee loppuun saakka.

2 hyppyä viritin medi-korkeudelle 90 asteen kulmaan toisiinsa. Kokeilin eilistä kuviota, kaarroksen lyhennystä ja sylkkäriä. Lystillä luisti tassut ja tiputti puomin. Kolinaa se kuulosteli, mutta näistä sille ei näköjään jää kammoa, koska uusinta sujui epäröimättä. Lopuksi radan poikanen eli putkeen kaikki nuo. Hyvin meni. Kyllä me oikea kisaura maaliskuussa korkataan, jos terveinä pysytään.

Palkkauksesta vielä - hallissa annan ruokaa. Heti ulostulon jälkeen Lystikki odottaa leikkipalkkaa. Talvivarusteissa en saa pehmopatukkaa taskuun, mutta haemme sen autolta, niin eilen kuin tänäänkin. Tämän jälkeen remuamme. Tänään oli pakko kokeilla yksi luoksetulon pysäytys. Takapalkkaa ei ollut, pehmopatukka oli näkyvillä käsissäni. Lysti pysähtyi upeasti ja suoraan, siitä luoksetulo patukkaan hyppäämällä oli näyttävä! Meidän rakas tavarakaula-karvapuhveli ei ehkä sittenkään ole täys-uivelo.

Agilityn ryhmätreenit olivat. Eka rataan kuului hyppyjä, puomi ja kepit. Takaakiertoja oli ujutettu muutama. Lysti oli ripeä ja kuuliainen, rata sujui. Keppien aloituksen Lysti haki pienellä avustuksella ja pujotteli loppuun saakka tarkasti. Jostakin syystä rata on nollautunut päästäni, enkä saa kuin pätkiä paperille, joten jätän piirtämättä.

Toisella radalla oli vauhtia luvassa. Unohdin radan eka kerralla, ilmeisesti minulla on oikeasti joku hahmotushäiriö tai olen loman tarpeessa. Lysti sai kehut nopeista käännöksistään. Puomilla paukahti ylösmenokontakti rikki, mutta jos sanoin “osu” tarpeeksi kuuluvasti, molemmat kontaktit onnistuivat. Lähdössä Lysti yritti varastaa, mutta istui uudella käskyllä. Kontakti-treeni jatkuu (ilmeisesti yhtä kauan kuin agility-urakin) ja lähdön istumisen vahvistaminen.

Toka rata by Heidi Neuvonen (piirretty muistini mukaan...)

Ulkokentällä vuoroa odotellessani kokeilin seuruutusta valssiaskelin. Lysti ei ihmetellyt yhtään liikehdintääni, pysyi hienosti oikeassa paikassa! Pysähdyksiä tehtiin muutama. Hyvin sujuivat. Iloisin mielin jatkamme. Agilityyn tulee näköjään himo.

Näin hyvällä ulkoiluilmalla karkaa lenkkien pituus käsistä. Kahden tunnin lenkkiin sisältyi lopulta keskustan kaupunkikävely. Sivu- ja seuraa-käskyillä Lysti toimii hienosti. Niitä käytin, kun eläimiä ja ihmisiä tuli vastaan kapealla jalkakäytävällä. Luisteluradalla pojat pelasivat jääkiekkoa. Ihmeekseni Lysti ei kiekkolaukausten äänistä piittaa yhtään. Kävelimme pelaajien ohi ensin vapaasti, sitten seuruutin. 98 % lenkistä vuffe sai mennä vapaasti, mutta otin tällaisia häiriöpätkiä tulevaisuuden bh- ja toko-kokeita varten. Naapuriin on tullut vehnäterrierin pentu, jota halusivat sosiaalistaa. Tämähän meille sopi, Lysti käyttäytyi mallikkaasti ja leikki innolla.

Luin illalla taas Pärssisen tokokirjaa ja päätin harjoitella sujuvuutta, fluenssia. Lystin edestä sivulle tulemiset ovat olleet hitaahkoja. Nyt treenasin nimenomaan niitten nopeutta, noin 5 nopeaa toistoa peräkkäin “tänne” ja “sivu”. Kaukoissa 2 sarjaa istu-maahan-siirtymiä. Sivulla maahan-istu myös nopeina muutama. Palkkana toimi lihapullat. Pihalla teetin pysähtymistä ja kävelin viereen seisomaan. Siitä, ettei koira istunut automaattisesti, tuli lihapullaa. Täytyy muistaa treenata jatkossa myös makuuta ja sivulle palaamista erikseen, paikkamakuun paluussa Lystikillä on ollut tapana vähän ennakoida.

Lopuksi vuoden takainen kuva, sopii otsikkoon.

Jihaa!

Agilitya harjoittelimme kahdestaan. A:lla otimme kontakteja, “osu” ja vapautus sekä ylösmeno- että alastulokontakteilla ensin hihnan kanssa. Sitten ilman hihnaa ja nätisti koiruli pysähtyi alastulokontaktille. Keinun alle vein istuinsuojan pehmentämään, lisäksi alustalle nakkia. “Keinu”-käskyllä vuhveli kiipesi nätisti: pysähtyi käännekohdassa ja ”osu”-käskyllä syömään nakin. Toistoja otimme kolme per puoli. Pysyin vierellä joka kerta. Viimeisimmillä otoksilla Lysti oikein veti keinulle. Kohta jätän pehmennys-lärpäkkeen pois. Keppejä pujottelimme 2-3 per puoli yhdistettyinä hyppyihin. Yritin kiertää pylvään Lystin pujotellessa, mikä oli vielä liikaa, koira tuli perässä. Kaksi hyppyestettä oli vierekkäin ja niillä otin takaakiertoja ja välistävetoja. Oli Lysti hyvin kuulolla. Kerran se tiputti tiukasti leikatessaan puomin ja säikähti kolahdusta. Uusintahypyillä ei pelännyt estettä. Huh! Lysti on ollut tosi varmajalkainen hypyissä. Pienen ratapätkän tein lopuksi, siihen sisällytin em. esteet keinua lukuunottamatta. Hienosti sujui! Voi että olen iloinen tuosta keinusta. Pitää houkutella lapsi mukaan videokameran kera, niin saan tänne todistusaineistoa.

Jäähdyttelykierroksen jälkeen Lysti sai odotella autossa, kun purin esteet. Tokoilimme tyhjällä kentällä: kisamaisesti ilman välipalkkaa seuraamisesta pysähtyminen, nouto ja kaukot. Menivät kuten pitikin. Noudon paluun Lysti laukkasi. Palkkauksen jälkeen treenasimme luoksetulon pysäytyksiä ja 3 x luoksetulon loppu seisomisesta eteen ja sivulle. Kerran vuffe ennakoi pysäytystä. Yhden seuraamisesta maahanmenon teetin, ei ongelmaa. Pehmopatukalla leikitin lopuksi, jopa jahtausta ja karkuun juoksemista, vuffe oli juonessa mukana.

Tässä väkisinkin alkaa katsella toko- ja agility-kisakalentereita! Vielä en ole ilmoittautunut minnekään. Soitin perjantaina Kennelliittoon, koska edes laskua ei rtg-kuvista ole vielä tullut. Lysti kuvattiin 26.1., kuvat olivat saapuneet Kennelliittoon 10.2. Ilmeisesti digi-kuvien paperiksi teetättäminen postituksineen on haukannut aikaa tuon verran. Nyt vasta alkaa varsinainen 3 viikon odotus.