Kolmiokorvat

Kun on ilman lämpö 24, veden vähän enemmän, aurinkoista, mukava tuuli eli vaahtopäitä, niin on mentävä uimaan. Olen aina pitänyt tuulesta. Pienenä oikein metsästettiin vaahtopäitä, joita ihan pieni puhuri ei saa aikaiseksi. 

Aluksi Lysti ui yksin lelun perässä, sitten liityin kaveriksi. Se kipusi vedessä päälleni, joten sai jäädä rannalle. Siellä se vonkui perääni, kunnes sovitusti lapsi laski sen irti uutta kokeilua varten. Voi että se tuli läpi tyrskyjen luokseni hirmu totisena! En antanut sen nyt pelastaa (itseään), vaan innostin, että palataan rannalle lapsen luo ja silloin se lähti uimaan vierelläni - hetkeksi. Jäin nimittäin auttamatta jälkeen, vaikka kokeilin vaikka mitä uimatyylejä. Kroolia en osaa kunnollisesti, enkä ollut arvannut, että vain sillä pysyisin (ehkä) koirani rinnalla.  On se nopea uimaan, en olisi uskonut!   Tämän jälkeen Lystin vierellä uiminen onnistui hyvin ilman päämääriäkin, välillä sillä oli lelu suussa, välillä ei. Aallot olivat niin isoja, että välillä koira hävisi laineen taakse. Oli kivaa! 

Alla on tuoreita kuvia, joko minun tai lapseni ottamia. Klikkaamalla ne suurenevat.

Eilisaamuna oli taivas ikävästi kellanharmaaseen vivahtava ja savu haisi Venäjän metsäpalojen takia. Ei ulos houkutellut. Ajoin pohjoisemmaksi sukuloimaan. Helle-ennätys rikkoontui. Oli aika jännää veneillessä, tuuli oli kuin hiustenkuivaajan lämmintä ilmaa. Yöllä heräsin kovaan ukkosmyrskyyn. Tänään paluumatkalla oli valtatieltä siivottu sen kaatamia puita, eikä kännykästä löytynyt verkkoa. 

Agilitykentällä piipahdimme, kun helle on nyt laskenut 27 asteeseen.   A:lla ja puomilla teetin kontakteja ensin namialustan kera, sitten ilman. Lysti ei vielä kestä paikoillaan, jos menin hyppyesteelle eli 5 m päähän. Sitä aion treenata lisää. Kepeille lähetykset (yht. x 3) sujuivat hyppyjen jälkeen kohtisuoraan kulmaan molemmille puolille. Minun täytyy vain antaa Lystille tilaa selvittää aloitus, siis jäätävä 3 metrin päähän ja estettävä jalkojani rynnimästä. Puomin kontaktit (x 1) olivat hyvät. Yhdellä 40 cm hypyllä teetin vielä suhinakäännökset ja nopeat käännökset hypyn jälkeen oikealle ja vasemmalle. Parasta oli Lystin hyvä vire, panostin suulliseen ja ruualliseen palkkaukseen ja ehkä se tai tauko näkyi! Lopuksi seuruutin esteiden välissä lyhyen pätkän ja teetin seuraamisesta pysähtymisen x 1. Tarkoituksella ei taaskaan oltu kauan. 

Sitten ajelimme uimaan. Jos alkukesään vertaa, niin meidän matolla loikoilee nykyisin varsinainen vesipeto. Jaa, mutta kotipihassa oli vielä paikkamakuu. Lysti sai odotella, kun hain jääkaapista nakkia ja kyttäsin oven takana yht. noin 3 min. Ei nyt noussut istumaan. Hyvä Lystikki!

Aloitetaan taas sääpäivityksellä. Varjossa on edelleen yli 30 astetta, sisällä miltei samat lukemat. Uimassa on käyty kerran päivässä. Pissalenkkejä lukuunottamatta koiruus on makoillut kotona. Välillä piristän sitä ja itseäni kävelemällä 5 metriä nurmikolle tokoilemaan. Harjoitukset kestävät noin 3 min kerrallaan, tehdään pari liikettä ja sitten palaamme sisälle tai loikoillaan nurmikolla.

Paikkamakuussa koira nousi taas ensin istumaan, grrrr, huidoin kaukaa maihin ja sitten kesti. Näitä pitäisi oikeasti tehdä joka päivä. Seuruusta on tehty muutama maahanmeno ja pysähtyminen. Hienoja ovat olleet, enkä varmasti hidastele tai anna kummallisia vartaloapuja. Kaukoja on treenailtu myös, ilmeisesti laiskuuttani pidin maksapihvin kädessäni enkä laittanut takapalkkaa. Lysti oikein loikkasi eteenpäin makuuasentoon. On se kumma, että uusin saman virheen yhä uudelleen. Takapalkalla tai ilman palkkaa koiran takapuoli pysyy paikoillaan. Luoksetulon pysäytys x 2 oli upea! Sisällä Lysti nuuskutteli yhden tunnarin, hyvä sekin.

Välillä olen survonut kepit kivettyneeseen maahan, 6-10 kerrallaan. Erilaisia lähetyksiä ja edessä leikkaamista (persjättöä?) olemme harjoitelleet. Tarkkana saan olla lähettämisen kanssa. Jos haahuilen väärille paikoille, Lysti iskee toiseen väliin, jonne ohjaan. Alla video tästä päivästä, ilman kujaa Lysti laukkaa. Liikkumiseni on vetelää, lisäksi sandaalit ovat melkoinen valinta nurmirinteellä juoksuun.

http://www.youtube.com/watch?v=QVk6NexH0u0

Lauantain viileys nostatti helteen arvostusta. Eilen talkoilin agilitykisoissa aamusta iltaan, aamun kylmän jälkeen helle palasi ympärille.

Tänään pystytin 6 keppiä pihalle. Lähetin niille vaikeista kulmista eli Lysti joutui kääntymään takaisin pujotellakseen. Se ei erehtynyt kertaakaan. Jos keppikuja on 2 cm leveä, hurtta menee nopeasti haja-askelin. Jos laitan ne yhteen, laukka palaa. Onko se rakennekysymys vai rutiinin puute? Tietääkö joku?

Piti vähän tokotella: kaksi pätkää seuraamista käännöksineen (hyviä olivat) ja seuraamisesta maahanmeno. Tarkkailin itseäni: en varmasti hidastanut tippaakaan, mutta muljautan silmämunani, mikä ei ole kiellettyä. Lysti lakosi nopeasti. Kaukojen istumisen teetin kahdesti. Hyvin pelitti jauhemaksapihvillä.

Illemmalla Lysti sai uida. Se haki fosforinvihreää “tuuletinta” innokkaasti. Lento-ominaisuuksiltaan tuuletin on onneton muotoilustaan huolimatta, vaikka sitä heittäisi millä tekniikalla. Liekö muiden koirat tekee samaa, mutta Lysti väistää kaikki lumpeet, ahvenruohot ym. Eihän ne mukavilta tunnu omissakaan jaloissa, mutta Lysti todella kiemurtelee. Videokamera olisi pitänyt olla mukana. Tarkoituksella (liikunta + uimataidon kehittäminen) olimme varmaan puoli tuntia uimareissulla. Sieltä lähtiessämme Lysti vielä himoitsi leluaan ja syöksyi rantaveteen heittoa odottamaan. Hyvä, kun tykkää.

Päivitys: Unohdin jo, mikä oli pääsyy päivitykseen ja pikku-tokoiluun. Sisällä ajattelin vähän ottaa noutoa. Otin komerosta Lystin ei-kisakapulan, jolla oli tarkoitus teettää useita iloisia eteentuloja ja luovutuksia ruokapalkalla. Koira iski hampaansa totuttua paksumpaa kapulaan ja tiputti sen lattialle (kolinaa). Se säikähti ja kipaisi lapsen huoneeseen. Eikä enää voinut ottaa tappajakapulaa suuhunsa. Etsin kisakapulan, jonka kanssa painuimme nurmikolle, joka ei kolise, vaikka aika kivettynyt onkin. Hetsasin kapulalla ennen heittoa. Innokkaasti hurtta haki ja sai maksapihviä palkaksi. Varioituja noutoja otin noin viisi, jotta kammo unohtuisi. Että sellainen episodi. 

Ja kun kerran kauhukammiossa ollaan, niin kerrotaan vielä, että limpparipullot ovat hirveitä nykyään: Avasin keittiössä yhtä sellaista ja se kuohui yli. Sen jälkeen Lysti on JOKA kerta ottanut lähdöt olohuoneen pöydän alle, kun alan avata mitä tahansa limppari- tai vichypulloa. Ei oo kotielämä kovin heleppoo.

Mitään poikkeuksellista verbaalitulitusta ei ole luvassa, vaan pelkkä ylösmerkintä. Lomareissuni jälkeen ja lämpötilojen notkahduttua sai Lysti pujotella. Kavensin 10 kujakeppiä noin 2 cm kujaksi. Jos yhtä alku- ja loppulaukkahyppyä ei lasketa, niin vuhve meni nopeammalla tyylillä, mutta hitaammin kuin leveämmällä kujalla. Kokeilin myös edessä leikkaamista, hyvin kepitti Lysti silti. Toistoja lisää.

Metsäaukiolla tokoilimme narulelupalkalla. Ohjelmassa oli seuraaminen, luoksetulon pysäytys ja kaukot. Koska paikka oli SE aukio, niin palkka oli koiran jahtaus.

Huomiset toko-kisat peruuntuivat, yhyy, pitää olla toisella paikkakunnalla. Mutta lohdutukseksi olemme ilmoittautuneet jo uusiin toko-kisoihin elokuun alkupuolelle. Sekin vielä laitetaan tänne muistiin, että illalla Lysti saa punkkimömmöt niskaansa, edellsestä satsista on 4 viikkoa. Yksi punkki oli viikko sitten silmän alla, joko sattumaa tai sitten pitoisuus on jo vähäinen.

Eilinen uusi lenkki taisi olla punkkiapajilla. Kotona koiran otsalla kiipeili punkki ja toinen hetken kuluttua pohkeessani.

Aamulla kävimme vakiometsässämme. Mäen päällä on aukio, jossa joskus Lystin kanssa leikimme poliisia ja rosvoa: Lystillä on lelu ja minä ajan sitä takaa. On varma keino tuntea itsensä hitaaksi! Kiersimme yhtäkin mäntyä, koira toisella puolella ja minä toisella. Koira käännähti ja pujahti minun ja männyn välistä taakseni. Aina lopuksi Lysti pötkähtää syömään saalistaan ja tuo sen minulle, palkaksi saa ruokaa. En tiedä, miten vääräoppista leikki on, mutta se on molemmista hauskaa.

Noh, siinä mäntyaukiolla tokoiltiin lelupalkalla. Seuruutin muutamaa askelta ja vasta nyt olen (kait?) kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka Lysti aina parilla ensimmäisellä askeleella kääntyy katsomaan jalkoihinsa eli katsekontakti tipahtaa. En ole siihen puuttunut, mutta nyt sanoin “Höh!”, astuin sivuun taakse ja otettiin uudelleen. Parin höhkäisyn jälkeen ei kuono enää tipahtanut. Käännökset olivat mallikkaita. Seuraamisesta maahanmeno oli hyvä, heti lensi lelu. Luoksetulon otin ensin perille, sitten pysäyttäen. Pysäytyksissä heitin heti lelun Lystin taakse, kun se alkoi jarruttaa. Kotipihalla oli paikkamakuun aika, menin nurkan taakse ja laskeskelin mielessäni 3 min 30 sek.

Agilitykentällä kävimme myöhemmin samoilla asioilla kuin eilen. Pujottelua kohtisuoraan lähettäen 2 x per puoli. Umpikulmaan tuli 2 x virheet, ohjausvika tietenkin. En sanonut jatkuvalla syötöllä vauvau, vaan kehuin muuten vähän harvempaan tahtiin. Hyvin pysyi vauhti. (Syrjähdys: Kotipihalla olen teettänyt kahdesti 6 kujakepillä pujottelua, niiden väli on nyt noin 5 cm ja Lysti pysyy juoksutahdissa. Kentällä suorilla kepeillä se hyppylaukkaa.)

Kontakteja tehtiin pakasterasian kannen ja nakkien avulla ensin puomilla. Minusta Lysti juoksi vauhdikkaammin kuin eilen alastulokontaktille. Se ei erehtynyt kertaakaan. Tämä rohkaisi minua kokeilemaan leikkaamista puomin edessä, lisäksi jatkoin juoksua eteenpäin. Näitä 2 per puoli ja Lysti odotti paikoillaan. Pitäisi varmaan siirtyä erilaiseen palkkaukseen, sitten näkee löytyykö ja pysyykö paikka.

Keinulla Lysti siirsi taas ensin takajalkansa pois kontaktilta ja katsoi pahasti keinua, joka ilkesi noustessaan läppäistä sitä takalistoon. Menin sitten vierellä ja rauhoitin alastulokontaktille nakeilla. Lysti hidastaa käännöskohdassa reilusti. Näkyy, että ei olla keinua treenattu.

Tokoeste oli kentällä. Ensin Lysti tarvitsi kaksi käskyä meno- ja paluuhypylle. Seuraavalla kerralla se muisti systeemin. Otin kaksi onnistunutta toistoa. Hyvillä mielin palasimme kotiin.

Viime yönä satoi. Tänään on ollut puolipilvistä ja leppeä tuuli, auton mittarissa 23, joten alkaa olla kelpo harrastusilma.

Aamulla kävimme metsäkävelyllä uudella ulkoilureitillä, joka mutkitteli kivasti varjossa. Lysti sai myös uida. Ensimmäistä lelun hakua edelsi muutama iuiu, mutta “mene vaan” riitti uimaan lähtemiseen. Sittemmin rohkaisuja ei tarvittu. Lelulle uidessaan Lysti vielä keulii, mutta paluumatkalla selkä on vaakatasossa.

Agilitykentällä piipahdimme teemana pujottelu ja kontaktit. Lähetin Lystin kepeille n. 4 metrin päästä kohtisuoraan sivulta avo- tai umpikulmaan. Toistoja tuli tarkoituksella vain 2-3 per puoli. Se haki aivan upeasti oikean välin ja pujotteli loppuun saakka erehtymättä. Paitsi kerran,  kun olin törmätä A-esteeseen ja viittilöin & ääntelin asiaankuulumattomasti. Tämä vahvistaa ajatukseni siitä, että teen jotakin kummallista kilpailuissa - kolmelta viimeisimmältä radalta tuli kepeiltä virhe.

Toisena treenasimme alastulokontakteja. Jätin pakasterasian kannelle kalkkunapyörykkää. Ensin Lysti oli hihnassa, sitten irti. Ihmeekseni se ei näpistänyt kertaakaan ennakkoon ruokaa. Päämääränä on itsenäiset kontaktit ilman vartalo- ja liikeapukombinaatioita eli koira pysähtyy vaikka menen kauempana tai juoksen ohi.  Katsokaas, olkaa hyvät, alla olevaa kisakuvaa kontakteistamme! Puuttuu vain makkarat ja alusta.

12.7. agi-kisat (kuva Mika Virtala)

Tulokset: Puomilla ja A:lla voin juosta Lystin ohi tai mennä sivulla 2 metrin päässä, olla edessä tai takana; Lysti syö ja odottaa vapautusta. Tästä on tietysti vielä matkaa pysähdykseen ilman ruokaa, pidempiin välimatkoihin ja kisavauhtiseen suoritukseen. Mutta onpa mitä harjoitella. 

Keinu vaatii enemmän. Nyt Lysti ei malta odottaa alastulokontaktilla, vaan siirtää takajalat maan kamaralle, minkä seurauksena saa keinutömpsäyksen pyllyyn. Kuljin tämän havaittuani Lystin vierellä ja rauhoitin sen alastulokontaktille syöttämällä ruokaa ja toistamalla “osu”-käskyä. Kai hurtta joskus oppii, että siinä olemalla ei kankkuihin tule osumia. Aktiivista treeniaikaa tuli 10 min (lapsi katsoi kellosta).

Toko-puolella olen joillakin lenkeillä teettänyt kaukojen istumaannousuja. Seurauttanut olen välillä. Jos Lysti ei pysy kontaktissa, sanon “höh”, pakitan kauemmas sivulle “korjaa” ja sitten jatketaan. Näin se skarppaantuu nättiin seuruuseen. SM-tokoryhmässä meidän piti olla ensi lauantaina, mutta tuli sellainen tapahtuma, jonne ei voida olla menemättä. Jos aikataulut ei satu minuutilleen, peruuntuu tämä tokoilu.

Suunnitelmissa on loppukesästä joka tapauksessa tokokoe ja agilitykisat. Luonnetestiin saatiin paikka myös. Tänne on muotoutunut aktiivinen vepe-porukka, jonne pääsisimme. Ensin lykkäsin menoa Lystin kehnon uimataidon vuoksi, nyt jänistän itse. Epäilen etten jaksa uutta lajia aloittaa kuitenkaan, vaikka voisihan sitä käydä vain katsomassa.

Treenailu on ollut niukkaa, vain lyhyitä seuraamispätkiä ja muutama pysähdys metsäkävelyllä. Muuten olemme nauttineet helteestä järvessä tai sisällä kohtalaisen äänekkäästi surraavan heikkotehoisen tuulettimen ääressä. Lysti menee veteen jo pelkän lelun perässä ja uimatyyli petraantuu. Alla tuoreita poikani ottamia kuvia, jotka julkaisen hänen luvallaan. Ne suurenevat klikkaamalla. 

Olen armahtanut itseni ja koirani. Jos on varjossa noin 32, niin on oikeus ja tervettä järkeä hyytyä. Elämä on pääosin ollut sisällä makoilua ja uimista tai uimapaikan etsimistä. Satunnaisia yhden liikkeen toko-otoksia on tehty muun liikkumisen ohessa, jottei kaikki ihan unohdu. Agilityharjoitukset peruttiin eilisillalta. Metsälenkit ovat lyhentyneet. Sellaisen yhteydessä otin yhtenä päivänä kapulan noudon. Lysti ravaa takaisin, jos en juokse karkuun. Ongelma, jota on ehkä turha yrittää korjata tällaisella ilmalla.

Kaukojen istumaannousun olen teettänyt kerran. Paikkamakuutin Lystin jossakin ihan oikeasta syystä. Lysti oli noussut istumaan. Viimeisimmäksi olen harjoitellut liikettä BH:ta varten ollen näkyvillä. Tietää piilotreeniä.

Lapsi oli eilen metsässä mukana. Lysti sai juosta lyhyen viestipätkän, noin 80 m per sivu. Jäljestysosuus oli 40 m, Lysti tuli aivan jälkiäni pitkin perille. Tarkoitus oli nimenomaan testata jäljestystaitoja ja tarjota koiralle aivojumppaa tällaisina löysäilyaikoina.

Alla on kuvia viikonlopun agilitykisoista. Olin valtavan ilahtunut, kun kisoissa oli Virtalan Mika kameran kera. Kuvat on julkaistu hänen luvallaan. Kiitos Mika! Lystin olemus on noissa kuvissa mielestäni innokas, ei kärsivän paineistunut. Sitä paitsi se vetää radalle ihan himona (toivottavasti ei pelkän syömisen toivossa).  

Yksi uusi Lystin pelon aihe on syytä mainita. Tässä yhtenä päivänä avasin vichy-pullon, joka sihisi ja kuohui yli. Lysti säikähti. Kun olen sen jälkeen ottanut minkä tahansa pullon avatakseni sen, Lysti luikkii kulman taakse karkuun.

P.s. Jos haluatte ikää lisää 30 vuotta, ostakaa tuollainen kukkapaita. 

Epäillään, että Melkoranta on houkutellut Räisäsen raveihin ja molemmilla on kännykät kiinni. Pitää itse kirjoittaa raportti.

Aamun klo 8 radalla oli rengas, puomi, keinu, A, pussi, putket ja normihypyt. Puomin jälkeen ammotti putkensuu, joten pelkäsin alastulokontaktia, tosin turhaan. Kontaktit olivat kunnossa. Pussia jännäsin myös etukäteen, se oli nimittän hopeanvärinen. Lystiä ei haitannut. Putkesta tultiin kepeille, joille sen lähetin takaa kuten treeneissä. Lysti pujotteli kolme, rytmiä ei löytynyt, keppi jäi välistä ja aloitettiin uudelleen. Sitten sujui. Yhteenvetona todettakoon, että Lysti oli nopeampi kuin luulin. En ehtinyt sinne minne etukäteen suunnittelin, vaan jouduin ohjaamaan välillä esteiden väärältä puolelta ja Lystin takaa, mitä Lysti luki hyvin! Pelastuksekseni koitui sen imu putkiin, saatoin lähettää kilpakaverini U-putkiin kaukaa ja kiriä asemiani paremmiksi. Hyvä rata, kepit jäi jurppimaan. 5 vp., sijoitus 4/32, aika -12.91 sek, vain yksi nollarata tuli. Seuraavaan rataan oli vajaa 3 tuntia, joten ajoin kotiin huilimaan. Lysti ottikin hyvät unet olohuoneen matolla.

Toinen rata näytti ihan simppeliltä, kepit tosin olivat vähän hankalasti. Niille tultiin U-putkesta ja niiltä piti päästä sivuun renkaalle. Toinen haastava kohta oli S-mallisella uralla pussi - hyppy - muuri, 180 asteen käännös ja puomi. Lysti nousi lähdössä ennakkoon, A:n kontaktit ok. Kepeillä jälleen virhe ja uusinta. Lysti on uutena ilmiönä alkanut haukkua pujotellessaan, haukkuu myös minulle, jos ei suju. Pussilla ei ongelmaa. Muurin jälkeen ajauduin vähän puomin ohi ja jouduin Lystille hihkaisemaan “täällä”. Puomin jälkeen oli pituus, joten jo puomin päällä Lystin vierellä juostessani sanoin “Lysti” herätykseksi (kohta on alastulokontakti). Koira heräsi *bling* ja melkein pysähtyi. Hämmästyksekseni se otti vainun, hyppäsi puomilta ja alkoi nuuskutella herkkupalaa. Kun se oli syönyt, sain sen uudelleen puomille, kontaktit ok, loppuradan pituus ja hyppy ok. Taas oli innokasta ja nopeaa menoa puomiepisodi pois lukien.

En tiedä mikä siihen meni, mutta arvailen: Ehkä motivaationtappaja (=menet sittenkin väärään suuntaan, vaikka menet minne ohjasin) ”täällä” ennen puomia ja napakasti (ei varmasti vihaisesti) sanottu “Lysti” puomin päällä oli liikaa, koira paineistui ja alkoi etsiä syötävää. Samanlaisen evästauon se piti Heinolassa pelottavalta keinulta hypättyään. Radalta tuli meille hylky. Vain yhdelle kisaajalle tuli nollarata. Ne kepit ja muuri olivat virhepistepajatsot.

Ystävällissävyinen kirje itselleni:

Hyvä Emppu,

Älä ilmoita Lystiä seuraaviin kisoihin ennenkuin se osaa pujotella, erityisesti putken jälkeen. Ehkä kannattaisi opetella kujakepeiltä valmiiksi se nopeampi pujottelutyyli?

Treenaa kontakteja lisää, pidä huoli, että teet sen  herkkiksesi kanssa ystävällisellä äänellä. Jos koirasi ottaa noin itseensä väärästä ohjauksesta, niin opettele ohjaamaan ajoissa.

Sitä paitsi koirasi varasti joka lähdössä.

P.s. Nyt voin jo tunnustaa, että eilisaamuna ei kisoihin lähtiessä ollut yhtään jes-olo. Velvollisuudentuntoisesti ne vedin läpi “en nauti tästä” -oloisena toivoen mieltä nostavan nollaradan napsahdusta. Pidämme taukoa, jos ei fiilis parane.