Ilmoitus

@ lysti Luokassa Jotakin muuta / 9 Kommenttia »

Lystillä on luppoaikaa, joten annoin sille näppiksen vähäksi aikaa.

Järjestän kolme koirakurssia. Jo varmistuneet luennoitsijat ovat suluissa. Sitovat ilmoittautumiset meiltä villakoiralle päin katsottuna kolmanteen valotolppaan tai sen lähistölle.

1. Arkielämän peruskurssi

  • Extra-ruokapalojen hankinta (kulnou Sämpy)
    • Strategisen sijainnin valinta ruuanvalmistuksen aikaan
    • Kerjääminen
      • Katsekontaktin keston harjoitukset
      • Istuma-asennon vaikutus, älä unohda etutassujen oikeaa asentoa
      • Sopivan ihmisen valinta hänen olemuksensa perusteella
      • Kuolan määrän optimointi
      • Milloin leuka istujan reiden päälle? 
  •  Hihnakäytös - sinnikkyys palkitaan! (belpat Riehu)
    • Nopeat nykäykset
    • Yhtenäinen veto
    • Siksak pyörätiellä
    • Riista- ja seksuaalivietin sopiva korostaminen
    • Kaula- ja niskalihasten vahvistaminen
  • Kohtaamisharjoitukset (holpal Stallion) 
    • Erilaisia vaihtoehtoja hiipimisistä yllätyksiin
    • Kuinka provosoida mahdollisimman huomaamattomasti
    • Mahdollisuudet eri tilanteissa:
      • Koira, sauvakävelijä, lastenvaunut, pyöräilijä
  • Yksinolon ajaksi puuhaa (eläinlääkärin apulaisen koira, x-rotu Voltti)
    • Vaatekappaleen valinta
    • Paljonko puuta tai kipsilevyä voi syödä?
    • Mitä ei kannata nielaista?
      • Oksetuksen, parafiiniöljyn, lääkehiilen ja tankoparsan syöttämisen vaikutukset (ja mahdollisuudet)
    • Sopiva silppuamisen aste
    • Kengästä iloa - purku, mm. pohjan eri kerrosten erottelu
    • Tunnista elektroniikka - sähkölaitteiden riskit
    • Säkkituoli voi yllättää pakkasella
    • Erilaisten tyynyjen käsittely: kevyestä koristetyynystä raskaaseen sohvatyynyyn
  • Kynnenleikkuun hankaloittaminen (parcol Visu) 
    • Äänenkäyttö vinkaisusta murinaan
    • Osaatko näyttää hampaitasi oikein?
    • Ylähuulen nostoharjoitukset - kuinka pitkälle ikeniä kuuluu näyttää?
    • Nopeat tassunykäykset
    • Istuma- ja makuuasennon mahdollisuudet vastustelussa
    • Ns. painavien tassujen taktiikka
    • Milloin on aika lepytellä leikkaajaa - nuolaisun edut

2. Mitä jokaisen agilitykoiran kuuluu tietää

  • Kuinka erotat treenit, epäviralliset kisat ja viralliset kilpailut toisistaan (slapko Tarkka)
  • Lähdöstä varastamisen tekniikat (borcol Kobra):
    • Ryömiminen ja hiipiminen 
    • Eteenpäin loikkiminen haukkumisen voimalla (tämä osio belpat X (nimi salattu koiran pyynnöstä))
    • Äkkilähdöt
    • Huomaamaton istumapaikan siirto
    • Vinkkejä ohjaajan tarkkailuun
  • Kontaktiloikat: Pystyt hyppäämään pidemmälle kuin luulet (borter Pomppu)
  • Pujottelun eri variaatiot (auspai Kiito)
    • Keskeltä sisään
    • Joka toinen tai 1-1-2 -rytmitys
    • Viimeisen jättäminen
    • “En voi mennä lähelle tappajakeppejä” (tämä osio belpat Lysti)
  • Väärän putkensuun valinta
  • Yllätykset (belpat Lysti) 
    • Vireen muutos startin jälkeen
    • Itsenäisen radan suunnittelu ja toteutus
    • Väärän värinen muuri, pussi tai putki -taktiikka
    • Kilpailijalla on parempi lelu - radalta poistumisen edut
    • Ihana narttu (tämä osio holpal Stallion)
    • Hevosen munkit, katsojien makkarat ja muut herkut - käytä tilaisuus hyväksesi
    • Tuomarin tai ratahenkilön haukkumisen/säikäytyksen sopiva määrä (belpam IPO2 Terttu)

 

3. Tokoilun perusteet

  • Harjoituksen, möllikokeen ja kokeen erottaminen (mittel Fiona)
  • Ääntely vinkumisesta ulvomiseen (belpag Flirtti)
  • Suorita sijaistoiminnat aidosti!
  • Oikeanlaisen palkan tavoittelu (sakpai Pomo)
    • Tunnetko palkkaamisen eri vaihtoehdot? Tiedätkö varmasti mitä haluat?
      • Esittelijänä eläintarvikeliikkeen omistajan koira
    • Vireen vaihtelun käyttö ohjaajan koulutuksessa
  • “En ole ikinä kuullut tuota käskyä” ja kuinka se tehdään kisoissa (Avo 3-lk:n tuloksen saanut kertoo)
  • Seuraamisessa jätättäminen, edistäminen ja poikitus sujuvasti (sisältää käytännön harjoituksia)
  • Vaihtelua noutamiseen (novnou Pikku) 
    • Etutassujen iskuihin jämäkkyyttä
    • Erilaiset purutekniikat
    • Kapulan pyöritykset, heitot ja kiinniotot
    • Hitaan ravin (edistyneemmille askellajina käynti) harjoitus
    • Luovutusasentojen variaatiot mm. vinkkejä sen testaamiseen, kuinka kaukaa ohjaaja yltää nostamaan kapulan liikuttamatta jalkojaan ja törmäyksen voiman arviointi (tämä osio rottwe Urho)
    • “Hae itse!” (tämä myös rottwe Urho)
      • Jämäkän istuma-asennon ja elekielen harjoituksia
      • Rohkeutta oman puolen pitämiseen
  • Hyppy
    • Kuinka kolautan satuttamatta itseäni
    • Viime hetken kierto
    • Asentojen vaihtoehdot esteen toisella puolella - olethan kokeillut kyykkyä? (tämä osio belpat Lysti)
  • Tunnari (borcol Minni) 
    • Hyökkäys keskelle kapuloita ja kissamaisen leikkimisen vaikutukset ohjaajaan, liikkeenohjaajaan, tuomariin ja yleisöön
    • Väärän valinta
      • Haistellen
      • Haistelematta
  • Kirosanat ovat vain kirosanoja
    • Yhdestäkään toko-koirasta ei ole tullut myssy tai rukkaset (tieteellisen tutkimuksen tuloksia v. 2006-2009 borcol Newton)
    • Tehokkaimmat lepyttelykonstit (bernhl Rauha)
      • Nuoleminen
      • Hännän heilutus iloisena
      • Leuan painaminen
      • Kuonolla tökkäisy
      • Katuvainen ilme
      • Yhden koeliikkeen suorittaminen loistokkaasti eli paremmin kuin ikinä harjoituksissa

Toko-kurssin mainosvideo on tässä.

Reaalielämää

Tokoiltu on minimaalisesti. Eilen seuruutin sivuaskelia ja peruuttamisen. Maasta kutsuin koiran sivulle eli siinä oli luoksetulon loppu. Yksi tunnari sisällä oli virheetön, haistelu ja kapulaote ensiluokkaista. Tänään otin kaukojen istu-maahan-istu 10 metristä. Ei pitäisi pitää etupalkkaa, koska koira loikkasi maihinmenossa metrin eteenpäin. Milloinkahan uskon itseäni? Seuraamisesta istumisessa koiruus lakosi maihin x 2. Yhden teetin hidastamalla ja sen jälkeen pidin leukani ylhäällä käskyttäessäni. Näin tuli varmoja istumisia. Paikkamakuu oli minuutin mittainen. Kauemmin en raskinut koiraa hyytävässä viimassa makuuttaa.

Kivaa on se, kun sanon “tokoillaan”, niin Lystikki alkaa pörrätä innostuneena edessäni: “Milloin lentää narupallo?” Ehkä vietinnostoprojekti alkaa toimia. Toinenkin hauska ennakointi löytyy. Eilisiltana sanoin: “Tehdäänkö tunnari?” Lysti kipaisi lapsen huoneeseen. Rutiiniimme kuuluu käskytys sinne kapuloiden järjestelyn ajaksi. Pitänee harkita tämän rituaalin purkamista.

Ulosmenossa käsken Lystin istumaan ja vasta vapautuksesta saa lähteä. Samoin teen ulkona ennen irti päästämistä. Vahvistan agilityn lähdössä pysymistä näin. Agilitya olen harrastanut videoita katsomalla, jospa niistä tarttuisi jotakin päähän.

Lystin “selkäköyry” eli se, ettei tule ihan normaali notko, on mielestäni hävinnyt. Sen liikkeissä en ole huomannut mitään oireita. Ft:n ohjeiden mukaan jatketaan jumppaa ja venyttelyä. Kaatumisista tuli mieleen, että vetihän se nurin yksissä agi-harjoituksissakin. Sen vaikutukset?

Viime kirjaamisen jälkeen tervehtymistaika raukesi takareiteni hermosäryn palattua keskiyöllä. Onneksi edes lievittymisvälähdyksiä alkaa olla. Kolmansiin agi-kisoihin osallistuminen on nyt peruttu. Hirmuinen hinku on radalle, joten peruminen oli vaikeaa vaikka maalaisjärjellä ajateltuna ilmiselvää. Jo 500 m autolla-ajon jälkeen pitää asentoa alkaa vaihdella, kävelyssä askelpituus on normaalia lyhyempi eikä lyhytaskelinen hölkkä onnistu (tärinä). Pitäähän radalla voida luottaa omiin jalkoihinsa. Sitä paitsi s-lomalaisena on moraalinen velvoite yrittää toipua eikä rassata itseään. Jospa tammikuussa?

Salagadulla

Olen ehtinyt ajatella kuinka selkäni ei parane, välilevytyrä leikataan, saan multiresistentin sairaalabakteerin selkäytimeeni, mikä on kohtalokseni ja teho-osastolle hyvästelemään laskettu Lysti joudutaan ampumaan mahani päälle, koska ei laske piuhojen irrottajia sänkyni luokse. (Amélie-elokuvan nähneet tietävät kuinka pitkälle ajatukset voivat kulkea.) Tämä pitkälle hiottu ajatusketjuni, josta puuttui enää virsivalinnat, keskeytyi eilen alkuunsa. Sain kuulla, ettei näillä löydöksillä selkääni lähestytä veitsen kera.

Fysioterapian jälkeen kävelin lähes normaalin mittaisilla askelilla kivuitta, se oli taivaallista! Moisesta “revittelystä” huolimatta tyrä ei kostanut tänään. Koska liikunta on minulle suotavaa ja Lystin selän köyry oli laskeutunut, oli käväistävä agi-hallilla. Hain lapsen koulusta kantajakseni. Lupasin ottaa iisisti ja keskeyttää heti, jos kumpikaan koirakon jäsen näyttäisi tai tuntisi kipua tai jäykkyyttä.

Koira oli riemuissaan hallin pihalla. Lapsi laittoi 3 hyppyestettä, rimakorkeus oli n. 20 cm. Palkkana oli narupallo. Kokeilin muistaako Lysti takaakierrot kera twistin x 1 ja pakkovalssin x 1. Muisti. Harjoiteltiin agi-videon yllyttämänä uutena päällejuoksu x 3 eikä koira ollut moksiskaan. Ennakoiva valssi (x 3, koska ensin kaarre venähti), backlap x 2 ja jaakotus x 1 per puoli muisteltiin myös. Teki yhteensä n. 20 hyppyä apuhyppyineen. Lopuksi Lysti kipusi keinun kolmesti ja siinä treeni oli. Ehkä olisi kannattanut tehdä vain jotakin tiettyä, mutta teki mieli tehdä noin ja rataharjoituksessa sekalaista ohjausta vasta olisi ollutkin.

Tämän päivän tokoiluun kuului minuutin paikkamakuu, Lysti pysyi vaikka kävin avaimilla sisällä. Luoksetulossa otatin pelkän pysäytyksen ja sitten pysäytyksen + maahanmenon. Jälkimmäisin on upea. 

Otsikkoon vielä. Toivon ettei toipumisen alku raukea klo 24. Erään hurmaavan sadun kohtauksen voi silti klikata katsottavakseen tästä.

On se pinkee

@ lysti Luokassa Jotakin muuta / Ei kommentteja »

Eilen jo kokeilimme n. 15 cm korkean laatikon päälle nousemista. Sanalla “etutassut” koira nousee sille kuten tasapainolaudalle. Takajalkoja en saanut sille millään, koska nostaakaan en voinut. Pyysin sitten Lystiä istumaan ja se taituroi laatikon pienelle pohjalle istumaan. Siitä sanoin “osu”, millä etujalat olivat maassa ja takajalat ylhäällä. Tänään liikkeet olivat hyvässä muistissa. Niitä ei silti nyt enemmän tehdä, koska lanneselän köyry pitää saada rentoutumaan. Siis minun silmääni koira liikkuu normaalisti jne., mutta fysioterapeutin näytettyä asento ei ole niin rento kuin kuuluisi.

Eilisiltana ja tänään opettelimme kyljelleen menemistä. Maahanmeno oli ok, mutta siitä kyljelleen… En keksinyt millään, miten ahnaan koiran saisin oikeaan asentoon. Lopulta oikean tuloksen tuotti selän sively ja maan taputus, siitä kehut. Tänään koiruus muisti mitä piti tehdä. Kyljellään Lysti oli vaan tosi sinkeällä, takajalat olivat 5 cm korkeudella maasta. Lapsen kanssa nauratti ihan väkisin: “Miten se noin voi olla?!” Sivelemällä Lystikki onneksi rentoutui. Pääsin hieromaan kilpakaverini molemmat puolet.

Raajoistaan se on hirmuisen tarkka, sivellä antaa (välillä), mutta liikuttelu ja venyttely saa sen nousemaan (kuten myös jokainen kolahdus ulkoa ja sisältä). Jos se joutuisi tv-ohjelmien rescue-koirien tassutestiin, niin ei läpäisisi. Tässä rentoutuksessa ja kosketteluun totuttelemisessa on valtavasti työsarkaa, mutta ehkä edut ovat moninaiset. Matka siihen, että se antaisi vieraan hieroa tai venytellä voi olla pitkä. Syytin jo itseäni, miten en aiemmin ole koiraa moiseen totuttanut. No en vaan ole. Kynnet olen leikannut samassa asennossa kuin hevosilta putsataan kaviot, ei Lysti siinä rento ole ja nostelee suupieliään, mutten ole hätkähtänyt. Huomatessani olen torunut, minkä jälkeen pinkeä elikkoni on nuollut kämmenselkäni pahoitteluna irvistelyistään.

Huomenna menen itse fysioterapiaan ja jos ei kirjoituksistani ole käynyt ilmi, niin olen täysin turhautunut tähän &%¤#§:n selkään. Koska istua ei siis saa, niin kirjoitan koneella joko mahallani matolla tyyny myttyrällä mahan alla tai kuten nyt, polvillani seisoen.

Fysioterapiaa

@ lysti Luokassa Jotakin muuta / 2 Kommenttia »

Tänään Lysti tapasi eläinfysioterapeutin. Hän tuli kotikäynnille. Lysti söi ahneena koirana hänen kädestään ruokapaloja innolla ja näin ft pääsi ihan lähelle ja vähän testailemaan koiraa. Sen verran Lysti oli epäluuloinen, että venyttelyjä saati muita tarkempia testejä terapeutti ei edes yrittänyt, jotta Lystille jäi hyvä kuva. Yritin lapsen avulla saada koiran kyljelleen, mutta siihen olisi tarvittu painiotteita ja koiran rentoutukseen luontoelokuvan nukutusnuoli, joten hommasta luovuttiin. Testailuosion jälkeen Lysti rentoutui, kävi kyljelleen keittiön matolle ja nukahti. Tämä oli hienoa, sillä yleensä vieraiden läsnäollessa koira ei asetu aloilleen.

Tarkoitus oli tsekata Lystin etuosa, mutta huomio kiinnittyi jo lannerankaan: Lystillä on lanneranka köyryssä ja tästä jumista löytyi monta selvää näyttöä. Lysti kaatui jäätiköllä pari päivää sitten, mutta tarkemmin muistellen köyry on ollut pidempään. Etupäätä on turha jumpata niin kauan kuin lanneselkä on juntturassa.

Ohjeeksi tuli kylkiasennon opetus temppuna (suosittelen tempun opettamista kaikille agi-koirille), venyttely- ja hierontaohjeet (sisältäen käsittelyyn totuttelun) sekä vahvistusliikkeitä. Joulun seutuna tavataan uudelleen.

Omasta selästäni ei uutta, takareiteen vihloo entiseen malliin. Marraskuu on kurja muutenkin, mutta melankolista ahdinkoa syventää, jos keksii liimailla postimerkkejä perumiensa agi-kisojen maksupalautuspyyntöjen kuoriin samalla kun kaverit on pikkujouluissa. Nekin jäävät nääs väliin, lääkityksen kanssa en voi kunnon glögiä juoda. Ei rosollin vuputus tonttulakki päässä istumatta ja selvin päin kuulu pikkujouluun

Pientä treeniä ja videoita

Tilanteeni suhteen ei ole tapahtunut edistymistä.  :sad: Ulkona käymme pari kertaa päivässä ja sisällä yritän keksiä aivojumppaa. Lysti ottaa päikkäreitä kanssani ja makoilee rauhallisesti.  Onneksi myös lapsi Lystikkiä ulkoiluttaa ja jaksaa sen kanssa peuhata.

Lysti on edelleen pujotellut muutaman sentin levyistä kujaa. Narupallo on valmiina odottamassa tai heitän lopuksi palkaksi. Lysti ei enää hämäänny siitä, etten kulje koko matkaa vierellä vaan pujottelee loppuun saakka. Lumi tuli viime yönä, joten ulkopujottelut ovat vissiin tässä tältä syksyltä.  Tästä klikkaamalla näkyy video eiliseltä.

Eilen tokoilimme vähän välikössä: Ensin seuraamista pienillä siirtymillä. Otin kaksi luoksetulon pysäytystä: ekalla pysähdys ok, toisella venähti vähän. Maihin en käskyttänyt.

Tänään kävimme hiekkakentällä. Lumen alla maa oli paikoitellen ihan jäässä, Lysti kellahti nurin. Olimme sitten kentän laidalla. Teetin lyhyitä seuraamisia ja siitä peruutuksia, Lysti istuu parin peruutusaskeleen jälkeen. Toisaalta juuri sellaista on keittiön matolla harjoiteltu. Seuraamisesta seisahtumisessa koira jäi istumaan x monta, otin pysähtymisen erikseen ja sen jälkeen se osasi seista. Seuraamisesta istumisessa (liekö oli järkeä ottaa heti perään) koira meni maihin. Uusinnoilla vähän hidastaessani se istui. Pari onnistunutta toistoa ja koira sai riehua narupallon kera. Nopeasti liikkeet näköjään unohtuu!

Kotona on tehty tunnaria ja kaukoja. Yritin saada Lystin takajalat tasapainolaudalle. Lysti tälläsi laudalle aina etujalat, sitä liikettä on joskus tehty. Vaihdoin tempun tähän tuttuun, koska Lysti oli niin skarppi ja tohkeissaan. Sitä paitsi liike voisi mahdollisesti heikkoa etupäätä auttaa. Videolta  *klik* voi huomata, että olen alkeistasolla tässä hommassa. Harmitukseksi sattui videolle sininen purulelu tasapainolaudan eteen, mutta menkööt.

Syysillan kuva:

With you by my side

Ärtynyt iskiashermo ei hoidoista välitä vaan askelpituus on lyhyt ja …seestä koko elämä. Itsesyytökset ovat kukkeimmillaan, koska en älynnyt aiemmin tilanteen vakavuutta.

Metsään ei ole asiaa, koska siellä on liukasta enkä pääse ylämäkiä. Tänään Lysti sai pujotella 3 cm kapeaa kujaa, ideana lisätä nopeutta (saada melomistyyli myös suorille kepeille) ja itsenäisyyttä. Vein lelun keppien taa palkaksi (koska en pysty sivulla juoksemaan, valivali nyyskyhyy). Ensimmäisellä Lysti pujotteli vain kaksi keppiä oikaistessaan ja kaahatessaan innoissaan lelulle, palkkasi itsensä upeasti. Toisella otin muutaman kepin etumatkaa, kiritin sivulta ja heitin lelun keppien taakse palkaksi. Pari kertaa Lysti kääntyi katsomaan minne jäin, mutta sitten pujotteli loppuun palkalle. Hyvä treeni itsenäisen pujottelun kannalta.

Löysin metsästämäni kappaleen. Jotenkin sen sanat osuvat nyt kohdalleen. Tämän bloggauksen otsikko on tarkoitettu koiralle, itse kuunteluelämys sanoineen on tässä.

Huopatossutehtaasta päivää

Koirarintamalla ei paljon tapahdu. Ohjaajasta todettakoon, että hermosäryn nujertamiseksi aloitettiin uusi kipulääke. Tarkistin, että mikään lääkearsenaalistani ei kuulu doping-aineisiin. Edistystä on se, että tänään vihlonta ei ole mennyt niin alas takareiteen kuin eilen.

Paikkamakuun Lysti teki ulkona, kesto noin 1 min. Perusasentoa ja kaukoja on harjoiteltu. Lysti nousee seisomaan nyt metrin päästä, mutta vähän hutera on siirtymä ja asento. Tunnarin otin videolle *klik* kahteen otteeseen. Ehkä Lystiin iski ramppikuume, koska sellaiset virheet ikuistuivat, mitä en ennen muista nähneeni. Toisessa se tiputtaa kapulan ja toisessa siirtää vääriä kuonollaan. En silti teettänyt kolmatta yritystä saadakseni tänne virheetöntä versiota. Tämä on kuitenkin päiväkirja eikä koira- ja ohjaajamainos. ;-)

Ei pelkkä jumi

Alkusyksystä alkoi alaselästä vasemman pakaran kautta välillä pohkeeseen saakka menevä kipu ja kireys. Pidin oireilua venyttelyn puutteena, esim. agi-treenien jälkeen oma lihashuoltoni on ollut nolla. Viime viikolla jomotus, juiliminen ja istumisen hankaluus yhä yltyivät. Oli aika hakea dg ja saada hoitoa eli venyttelyohjeita, luulin. Minulla onkin selän välilevytyrä, mikä painaa iskiashermoa. OMT-fysioterapeutti sai vakuutettua, että kiristys ei ole lihaksista vaan iskiashermosta, vaikka kuinka yritin manipuloida häntä (henkisesti).  ;-) Olen nyt sairauslomalla, koska istuminen pitää saada pois. Sinänsä hyvät säännöt: pitää liikkua ja puuhastella eikä treeni ole kiellettyä. Sen sijaan istuminen, kumartelu ja nostelu kuuluvat vältettävien asioiden listalle. Harmittaa etten hakeutunut aiemmin hoitoon.

Vaikutuksia on myös koiratreeniin. Vaikka liikunta on suotavaa, jätän tänään agilityn väliin, koska kävely vihloo takareiteen. Suhtaudun kipuun nyt vakavammin, koska se ei olekaan lihasjumia vaan ärtynyt hermoparka. Lystin en antanut vetää lenkillä yhtään. Ihmeen hyvin se uskoi, kun kerrankin olin johdonmukainen ja jämäkkä. Metsässä annoin sen juosta vapaana, jotta sai purkaa energiaa.

Toko on enimmäkseen sisänysväystä. Eilen tunnari x 2, vaikkei saisi kuin kerran tehdä. Jonomuodostelmassa oli 7 väärää ja 1 oikea. Molemmilla erheetön suoritus. Nenä meni lähellä vääriä, muttei niitä koskenut, koira poimi oikean varmasti. Kaukoja on menty lähietäisyydeltä, erityisesti seiso-käskyä. Seuraamisen perusasentoa on hiottu pienin siirtymin. Paikkamakuun koira suoritti olohuoneen matolla juustot takapalkkana. Ulkokentällä seuruutin narupallon houkuttelemana tempoa vaihtaen. Yhdessä luoksetulossa pysäytin Lystin seisomaan ja maihin. Tämä on nyt upea, kun ei ole vielä harjoittelun pilaama. Toisen otin sivulle ilman pysähdyksiä. Narupallolla koira sai leikkiä yksikseen, en anna 23-kiloisen belgin nytkäyttää selkääni.

Mietinnässä on sopiva kutsukäsky luoksetuloon. Ketju menee näin ”Lystitule” - “top” - ? - “maa” - “sivu”. Kysymysmerkin tilalle on tyrkyllä “tänne” tai “tule”. “Tule” on huono tai sitten ei - sitä on ehdottomasti toteltava joka paikassa. Ei ehkä haittaa, jos siinä mielentilassa koira osaa mennä maihin. Tulee tilanteita, jolloin tie on välissä ja oppi säästää koiran hengen.

Pyhäpäivän nyhjö-aksaa

Kävimme ensin metsässä päästämässä höyryjä ja sieltä suoraan ajoin agilityhallille.

Hyppyharjoituksen perussarjan hyppyytin x 5, viimeistä välimatkaa muuttelin.

Ennakoivaa valssia treenattiin molemmille puolille. Löysin matkan, jolloin koira ei enää hyppää, vaan kääntyy ennen hyppyä. Backlappia harjoiteltiin myös molemmille puolelle. Estekannakkeet olivat leveää sorttia ja piti avustaa pallon kanssa, jotta lopputulos oli kuten pitikin. Välistävedot sujuivat nyt hyvin. Kepit haetutin eri kulmista 2 x puoleltaan. A:n kontaktit otatin kolmesti, kerran piti Lysti avustaa tarpeeksi alas, ja keinun kerran.

Nyhjö olo tuli siitä, että metsälenkin jäljiltä koira ei ollut niin virtaa pursuva kuin normaalisti. Lisäksi hallin toiselta puolelta alkoi kuulua lopussa kolinaa, metallista raahausta ja kilkettä. Lysti ei tästä pitänyt yhtään. En uskaltanut keinua ottaa kuin kerran, jottei siihen yhdistä maailmanlopun meininkiä. Narupallon se vain otti hampaisiinsa, irrotti ja juoksi ovelle. Sain sen vielä hallissa jotenkin riehaantumaan, mutta painuttiin sitten ulkokentälle rentoutumaan.  On joitakin asioita, joista ei pääse ikinä tuon koirulin kanssa eroon.




Mainos