P.s. Tämä on vielä laitettava loppuun, yksi tärkeimmistä joulumielen tuojista: When You Wish Upon a Star. 

Tapasin Kokkosen Tuijaa. Hän teki sellaisen agilityradan, missä minun ei tarvinnut juosta ja hän ystävällisesti hoiti kantamisenkin. Rata oli kiva: Pääsin treenaamaan takaakiertoa ja niistoa, erilaisia kepeille lähetyksiä, välistävetoa, vastakkaista kättä ja leijeröintiä (pujottelussa onnnistuen). Tuli vinkkejä siihenkin kuinka radan ohjausta kuuluu miettiä. Varsinkin treenin alku meni onnistuneesti ja tapaaminen tuli tarpeeseen monessa mielessä!

Muttamutta: Ohjaan Lystin keinulle sanalla “keinu” eikä “kiipee” kuten muille kontakteille, jotta sillä olisi mahdollisuus erottaa ne toisistaan. Tänään se silti kapusi keinulle poikkeuksellisen reippaasti, luuli ilmeisesti puomiksi. Keinu oli herkempi kuin kotihallissa, kääntökohdassa Lysti säikähti, ei pysähtynyt alastulolle vaan otti lentokeinun ja bonuksena sai ylös nousevasta keinusta takalistoonsa. Tämän jälkeen sain sen keinulle uudelleen. Sitten se ei enää voinut mennä edes muutaman metrin päähän kidutuskeinusta. Keinu siirrettiin sivummas, olihan jo onnistunut toisto takana.

Seuraavalla radalla minä onneton törmäsin estesiivekkeeseen, joka römähtäen kaatui. Tämä oli Lystille viimeisin silaus. Sillä meni toimintakyky, häntä laski ja syliin teki mieli. Narupallo ei kelvannut, mutta broileri upposi. Nyt pelotti jo hyppyesteetkin eikä höntsäilytauko auttanut. Koiran kuppi oli nurin, muumit paenneet laaksosta, inkkarit tippuneet kanootista, maito maassa, hissi lakkasi kulkemasta ylimpiin kerroksiin, ym. vertauskuvat. Pari onnistunutta hyppyä saatiin ulko-ovelle päin ja lopetettiin harjoitus siihen, koska Lysti ei toipunut. Ulkona koira kirmasi vapautuneena. Tuija antoi jatkotreeneihin eväitä - hyvä että on nyt kätevä rata, jota voi variaatioineen treenata.

Jäi Lystin reaktio kaivelemaan. Kotimatkalla mietin mikä olisi järkevintä, pitäisikö käydä hallilla “neutraloimassa” muistot. Huono puoli olisi se, että jos koira olisi samanlainen, niin ikävää fiilistä vahvistettaisiin. Toisaalta jos juoksut alkaa (niitä olen odottanut alkavaksi, jotta menisivät yhtä aikaa selän parantamisen kanssa), niin sitten on pitkä tauko ja viimeisin kokemus agilitysta ikävä.

Sain houkuteltua lapseni tällä kertaa kahvilapalkalla hallille. Lysti hyppeli pihalla ja hallissa innosta. Ensin otettiin hyppyjä, koska varmistelin koiran nupin tilanteen. Tein 3 esteen serpentiiniä päällejuoksusysteemillä x 3. Koiran into ja hyppykyky olivat palautuneet. Sitten kiipeilytin keinun yhteensä 6 kertaa, Lysti kiipesi sille rohkeasti, mutta oli keinun päällä vähän varovaisempi kuin normaalisti. Kaksi viimeistä keinua mentiin niin, että heilutin lelua keinun päässä, lapsi piti Lystiä kaulapannasta ja vasta kun se hyppi ja vinkui, päästi keinulle.

A:n kiipeilytin kahdesti, koska siitä Lysti pitää. A oli keinun vieressä ja nyt Lysti olisi hinkunut keinulle, joten jouduin kuljettamaan sen A:lle ohi keinun kaulapannasta pitäen (hyvä). Loppupalkkaus oli yhtä riehakas kuin väliosioissa. Siihen lopetettiin touhu ja kauhea ahdistus hellitti ainakin itseltäni.

Kaikki on edelleen noin herkässä. Ei Lystin perusluonne muutu mihinkään ja on ihan ajan kysymys milloin se säikähtää niin paljon, että agilitykin loppuu. Treeneissä joutuu välillä keskittymään aivan muuhun kuin pääasiaan. Tässä on käyttölinjainen malinois tai tervu ollut hyvän aikaa mietinnän alla. Selän takia olen miettinyt rotuvalintaani, mutta jos ja kun kerran saalispalkalla retuuttaminen ei ole välttämätöntä aikuisella koiralla, niin eiköhän se ole siinä.

7/10 kisoissa, kuva Mika Virtala

Eniten minua epäilytti keinu, joten se mentiin x 6. Lysti meni sen tuttuun tyyliinsä: ravaa innokkaasti keskikohtaan, missä odottaa keinun kääntymisen, minkä jälkeen pysähtyy alastulokontaktille, mistä vapautan narupallolle. Lystihän on väärin opetettu, pitäisi juosta loppuun saakka täysillä, mutta en sen arkuuksilla sitä paremmaksi ole saanut. (Enkä alun perin osannut sellaiseen kiinnittää huomiota.) 

Kepit pujoteltiin kahdesti. Huomasin Lystin tassujen luistavan sivulle, plääh, joten pujottelu oli siinä. A:n koiruus kiipesi kahdesti, hyvin oli 2o2o-kontakti muistissa. Kahdella esteellä (korkeus 30 cm) hyppyytin kerran oikean ja vasemman sekä kerran päällejuoksun. Sitten oli jo näpit jäässä ja epävarmuus hellittänyt, joten lähdettiin kotia.

Yksi väliepisodi sattui. Hallin toisella puolella joku kolautti oven. Lysti juoksi oman hallin ovelle “nyt riitti” olemuksestaan huokuen. Ei me sellaiseen lopetettu, narupallo ja kananugetit tekivät tehtävänsä ja päästiin takaisin vauhtiin.

Muoks: Unohdin mainita, että kävimme eilen jäällä. Lunta oli vajaa 10 cm eli oli yhtä ihanteellista kuin kevätjäillä. Kuu mollotti ja vaikkei vielä täysikuu ollutkaan, siitä tuli varjot. Ketään muita ei ollut, joten Lysti sai juosta ympäriinsä ihan vapaasti. Voi miten oli kaunista ja rauhallista.

Lenkkikäyttäytymiseen olen kiinnittänyt erityistä huomiota. Taskussani on marketista ostettu pahviin kiinnitetty metallikaulain eli räminäpurkin pehmennetty versio. Ravistin sitä max 5 kertaa, kun koira ei “nätisti”-käskystä välittänyt. Se tepsi ja olen erittäin tyytyväinen Lystin hihnakäytökseen.

Lannerankani magneettikuvista löytyi mm. välilevyn pullistumat ja vahvaa “degeneroitumista”. Löydökset selittävät säteilykivun, mikä loppuu pullistuneen välilevyn kuihtuessa. Aikaisempi hoitolinja pääosin säilyy liikuntasuosituksineen ja rajoituksineen. Samalla yritetään estää luisten muutosten eteneminen. Surullista - vielä lokakuussa luulin olevani terveselkäinen. Jos olisin agilitykoira, olisin juuri aloittanut varhaiseläkkeen. 

Lapsi löysi mukavaa 80-luvun musiikkia. Olisi sopiva kipale agilitykisojen taustamusiikiksi, mutta mielestäni sopii nykytilanteeseeni. Sen voi kuunnella täällä.

Eilen tokoilimme sisällä. Tunnari oli hyvä, tällä kertaa kellotaulun malliin 1 + 6. Sitten löysin metallikapulan. Lysti ei siitä pidä. Laitoin sen maahan ja pyysin hakemaan. Koira haisteli ja käveli pois. Innostin, millä Lysti alkoi haukkua ja tehdä tappohyppyjä kapulan viereen. Sitten se kaapi ja heitteli tassuillaan 1×2.5-metrisen käytävämaton kapulan alta toisen maton päälle. En saanut sanotuksi mitään, koska tuijotin huvittuneena näytöstä. Maton hävittyä Lysti alkoi raapia parkettia kapulan alta. Havahduin ja otin kapulan pois. Näytin kädessäni ollutta juustomöllykkää ja ehdotin “hae”, turhaan. Avasin Lystin suun varovaisesti, jolloin se otti kapulan ja tuli nättiin luovutusasentoon. Ilme oli “inhoan tätä kapulaa senkin ämmä”. Tein vielä pari lisää niin että kapula oli käsivarren mitan päässä ja pyysin koiraa hakemaan. Nätisti Lysti sen otti juuston himossaan. Tähän otan kyllä sanaksi “metalli”, jottei puukapulan nouto pilaannu. Ehkä harjoitellaan talven ajan vain metallikapulan pitoa superpalkalla. Itse nouto on opetettava korkeassa vireessä, muuten siitä tulee innoton eli kauhea.

Illalla Lysti sai paikkamaata ruuan odottamisen ajan. Nätisti pysyi.

Tänään otin yhden luoksetulon. Tarkoitus oli tehdä molemmat pysähtymiset takapalkalla. Lysti seisahtui yhdestä hypystä, painui bortsumaiseen vaanimisasentoon ja odotti pari sekuntia vapautusta. Sitä ei kuulunut, jolloin koiruus käännähti iloisesti häntä pystyssä, haki narupallon ja iloisena kirmasi ympäri hankea. Olisi pitänyt kieltää, mutten ehtinyt. Uusiksi en ottanut, koska olin itse jo jäässä. Ensi kerralla treenaan kestoa, lupaan. Toisaalta tällaista on hömpsöttelytreeni, kun ei ole tavoitteita.

Lystin hieronta, kyljelleen meneminen ja lihaskuntoilu jatkuu. Eilen teetin narupallo takapalkkana luoksetulon x 2. Ensin vain seisautin, sitten seisahdus + maihin. Tulin hyvälle tuulelle, kun Lysti niin leikkisästi laukaten ja positiivisesti käskyä odottaen tuli kohti, tomerasti suoraan laukkahypystä pysähtyi ja meni maihin lumi pöllyten. Asenne oli mahtava!

Kävelyni on välillä parempaa kuin aiemmin. Autolla ajamisen ja istumisen kieltoja on purettu, kunhan pidän selkäni hyvässä asennossa ja taukoja tiuhaan. Kipulääkkeet on vaihdettu sopivampiin. Erikoislääkärin mukaan minun pitäisi toipua ennalleni (aaltoja!). Ensi viikolla on magneettikuvaus, jossa en toivo löytyvän epämieluisia yllätyksiä.

Alla on kännykkäkameralla otettuja kuvia käärmeenkesyttäjästä. Jos oikein tarkkaan katsoo, niin alemmassa kuvassa näkyy käärmeparan punainen kieli. Lystin takaosan vieressä oleva mytty on lussutyynyn riekale.

Seuraamiseen kuului käännökset, hidas kävely, sivuaskeleet. Koira piti kontaktin ja paikan. Seuraamisesta seisahtuminen, maahanmeno ja istumaanmeno olivat ensiluokkaisia eli nopeita ja oikea asento joka kerta. Luoksetulon seisahdus oli välitön, maahanmeno myös, vauhti kovaa laukkaa. Kaukokäskyt 10 metristä takapalkalla maa-istu napakat, takapuoli ei inahtanutkaan paikoiltaan. Paikkamakuussa olin kulman takana noin minuutin. Olin niin, että näin juuri etutassut. Niiden perusteella koira ei liikkunut. Palkkasin 1-3 liikkeen välein narupallolla, Lysti pitää kiinni kädensijasta ja antaa pallon hakata kylkiinsä. Sopii minulle vaikkei vastavuoroista leikkiä tuekaan, mutta ei siihen ole mahdollisuuksiakaan.

Ostin Lystille lasten leluosastolta 2-metrisen pehmokäärmeen. Lysti on toistaiseksi vain tökkinyt sitä kuonollaan, sisältöön se ei ole vielä käynyt käsiksi.

Tukirankani toipu(nee) hitaahkosti. S-lomalle tuli jatkoa tänään. Särkylääkkeenä menee enää yhtä tulehduskipulääkettä, 2 järeämmän lajin lootaa olen jättänyt avaamatta muutamaan päivään. Kävely melkein sujuu täydellä askeleella, välillä vihloo takareiteen ja pakaraan, hölkkä sattuu. Istuminen on kielletty eli kirjoitan tätä polviseisonnassa, autolla ajaminen ei ole suotavaa. Oletan säästyväni kirurgilta, koska jalat liikkuu ja tunto pelaa toistaiseksi. Jos aluksi olin helpottunut kaamosajan herätysten loppumisesta, niin nyt heräisin hymyillen herätyskellon piippaukseen, jos saisin muun elämäni takaisin. Kaksi alkeistason jumppaliikettä on tullut ohjelmaan: mahalihasten jännitys mahaa ja selkää liikuttamatta sekä istualtaan polvien ojennukset niin ylös ettei iskiashermoon vielä satu (jää alle vaakatason), 10 toistoa per päivä.  Agi-kentille on siis pitkä matka. Kun nyt pääsin matkustusteemaan, palaan otsikkoon:

Siskoni suositteli minulle islantilaista tv-sarjaa, joka kertoo huoltoaseman yövuorosta. Tiistain jaksossa vuoropäällikkö oli sen verran erikoinen, että häneltä kysyttiin: “Missä sinun avaruusaluksesi on?” Tämä oli minusta hulvattoman hauskaa ja laitoinkin saman kysymyksen heti sisarelleni, jotta hän käsittäisi että sarjaa on katsottu ja huumorintaju on yhteneväinen. Hän vastasi laimeasti, että “auto on pihassa, jos se lasketaan”. Siitä käsitin, että hän on laiminlyönyt katsomisen. Pian samainen farmaseutti-sisar soittikin kysyäkseen kuulumiseni kipulääkitystä myöten.

Lopuksi vertauskuvannollinen kuva välillä parjaamastani koirasta, jonka uskollisuus voi olla liikuttavaa. 

Emäntä pelastetaan, oli hän kaulaansa myöten missä tahansa.

Järjestän kolme koirakurssia. Jo varmistuneet luennoitsijat ovat suluissa. Sitovat ilmoittautumiset meiltä villakoiralle päin katsottuna kolmanteen valotolppaan tai sen lähistölle.

1. Arkielämän peruskurssi

• Extra-ruokapalojen hankinta (kulnou Sämpy)
  • Strategisen sijainnin valinta ruuanvalmistuksen aikaan
  • Kerjääminen
    • Katsekontaktin keston harjoitukset
    • Istuma-asennon vaikutus, älä unohda etutassujen oikeaa asentoa
    • Sopivan ihmisen valinta hänen olemuksensa perusteella
    • Kuolan määrän optimointi
    • Milloin leuka istujan reiden päälle? 
•  Hihnakäytös - sinnikkyys palkitaan! (belpat Riehu)
  • Nopeat nykäykset
  • Yhtenäinen veto
  • Siksak pyörätiellä
  • Riista- ja seksuaalivietin sopiva korostaminen
  • Kaula- ja niskalihasten vahvistaminen
• Kohtaamisharjoitukset (holpal Stallion) 
  • Erilaisia vaihtoehtoja hiipimisistä yllätyksiin
  • Kuinka provosoida mahdollisimman huomaamattomasti
  • Mahdollisuudet eri tilanteissa:
    • Koira, sauvakävelijä, lastenvaunut, pyöräilijä
• Yksinolon ajaksi puuhaa (eläinlääkärin apulaisen koira, x-rotu Voltti)
  • Vaatekappaleen valinta
  • Paljonko puuta tai kipsilevyä voi syödä?
  • Mitä ei kannata nielaista?
    • Oksetuksen, parafiiniöljyn, lääkehiilen ja tankoparsan syöttämisen vaikutukset (ja mahdollisuudet)
  • Sopiva silppuamisen aste
  • Kengästä iloa - purku, mm. pohjan eri kerrosten erottelu
  • Tunnista elektroniikka - sähkölaitteiden riskit
  • Säkkituoli voi yllättää pakkasella
  • Erilaisten tyynyjen käsittely: kevyestä koristetyynystä raskaaseen sohvatyynyyn
• Kynnenleikkuun hankaloittaminen (parcol Visu) 
  • Äänenkäyttö vinkaisusta murinaan
  • Osaatko näyttää hampaitasi oikein?
  • Ylähuulen nostoharjoitukset - kuinka pitkälle ikeniä kuuluu näyttää?
  • Nopeat tassunykäykset
  • Istuma- ja makuuasennon mahdollisuudet vastustelussa
  • Ns. painavien tassujen taktiikka
  • Milloin on aika lepytellä leikkaajaa - nuolaisun edut

2. Mitä jokaisen agilitykoiran kuuluu tietää

• Kuinka erotat treenit, epäviralliset kisat ja viralliset kilpailut toisistaan (slapko Tarkka)
• Lähdöstä varastamisen tekniikat (borcol Kobra):
  • Ryömiminen ja hiipiminen 
  • Eteenpäin loikkiminen haukkumisen voimalla (tämä osio belpat X (nimi salattu koiran pyynnöstä))
  • Äkkilähdöt
  • Huomaamaton istumapaikan siirto
  • Vinkkejä ohjaajan tarkkailuun
• Kontaktiloikat: Pystyt hyppäämään pidemmälle kuin luulet (borter Pomppu)
• Pujottelun eri variaatiot (auspai Kiito)
  • Keskeltä sisään
  • Joka toinen tai 1-1-2 -rytmitys
  • Viimeisen jättäminen
  • “En voi mennä lähelle tappajakeppejä” (tämä osio belpat Lysti)
• Väärän putkensuun valinta
• Yllätykset (belpat Lysti) 
  • Vireen muutos startin jälkeen
  • Itsenäisen radan suunnittelu ja toteutus
  • Väärän värinen muuri, pussi tai putki -taktiikka
  • Kilpailijalla on parempi lelu - radalta poistumisen edut
  • Ihana narttu (tämä osio holpal Stallion)
  • Hevosen munkit, katsojien makkarat ja muut herkut - käytä tilaisuus hyväksesi
  • Tuomarin tai ratahenkilön haukkumisen/säikäytyksen sopiva määrä (belpam IPO2 Terttu)

3. Tokoilun perusteet

• Harjoituksen, möllikokeen ja kokeen erottaminen (mittel Fiona)
• Ääntely vinkumisesta ulvomiseen (belpag Flirtti)
• Suorita sijaistoiminnat aidosti!
• Oikeanlaisen palkan tavoittelu (sakpai Pomo)
  • Tunnetko palkkaamisen eri vaihtoehdot? Tiedätkö varmasti mitä haluat?
    • Esittelijänä eläintarvikeliikkeen omistajan koira
  • Vireen vaihtelun käyttö ohjaajan koulutuksessa
• “En ole ikinä kuullut tuota käskyä” ja kuinka se tehdään kisoissa (Avo 3-lk:n tuloksen saanut kertoo)
• Seuraamisessa jätättäminen, edistäminen ja poikitus sujuvasti (sisältää käytännön harjoituksia)
• Vaihtelua noutamiseen (novnou Pikku) 
  • Etutassujen iskuihin jämäkkyyttä
  • Erilaiset purutekniikat
  • Kapulan pyöritykset, heitot ja kiinniotot
  • Hitaan ravin (edistyneemmille askellajina käynti) harjoitus
  • Luovutusasentojen variaatiot mm. vinkkejä sen testaamiseen, kuinka kaukaa ohjaaja yltää nostamaan kapulan liikuttamatta jalkojaan ja törmäyksen voiman arviointi (tämä osio rottwe Urho)
  • “Hae itse!” (tämä myös rottwe Urho)
    • Jämäkän istuma-asennon ja elekielen harjoituksia
    • Rohkeutta oman puolen pitämiseen
• Hyppy
  • Kuinka kolautan satuttamatta itseäni
  • Viime hetken kierto
  • Asentojen vaihtoehdot esteen toisella puolella - olethan kokeillut kyykkyä? (tämä osio belpat Lysti)
• Tunnari (borcol Minni) 
  • Hyökkäys keskelle kapuloita ja kissamaisen leikkimisen vaikutukset ohjaajaan, liikkeenohjaajaan, tuomariin ja yleisöön
  • Väärän valinta
    • Haistellen
    • Haistelematta
• Kirosanat ovat vain kirosanoja
  • Yhdestäkään toko-koirasta ei ole tullut myssy tai rukkaset (tieteellisen tutkimuksen tuloksia v. 2006-2009 borcol Newton)
  • Tehokkaimmat lepyttelykonstit (bernhl Rauha)
    • Nuoleminen
    • Hännän heilutus iloisena
    • Leuan painaminen
    • Kuonolla tökkäisy
    • Katuvainen ilme
    • Yhden koeliikkeen suorittaminen loistokkaasti eli paremmin kuin ikinä harjoituksissa

Toko-kurssin mainosvideo on tässä.